Suljettu 1997, vierailtu 2009, otettu uudelleen käyttöön 2023
Röykän sairaala on vavahduttava näky.
Jugendlinna sakeassa mäntymetsässä on epäsopiva yhdistelmä. Vaatimattomankin mielikuvituksen on vaivatonta kehitellä tällaiseen ympäristöön kauheuksia. Ehkä siksi Röykästä on vuosien saatossa kerrottu tusinoittain erilaisia kummitus- ja kauhutarinoita.
1900-luvun alkuvuosina keinot tuberkuloosin nitistämiseksi olivat vähissä. Suomenkin mäntymetsiin rakennettiin lukuisia parantoloita, joihin sairastuneet keskitettiin. Parantolahoidon ydin oli raikas metsäilma, jonka ajateltiin hellivän potilaiden keuhkoja.
Hoidon lisäksi kyse oli eristämisestä. Tuberkuloosi oli hirveä kulkija, joka tuhosi kokonaisia perhekuntia.
Myös Nummelan metsiin nousi 1900-luvun taitteessa kookas keuhkotautihoitola. Rakennuksen suunnitteli Magnus Schjerfbeck, Helenen veli ja maankuulu arkkitehti.
Ei ollut sattumaa, että tiloihin tosissaan panostettiin. Myös arkkitehtuurin ajateltiin olevan ase sodassa tuberkuloosia vastaan. Ehkä se kuvasti taistelun epätoivoisuutta.
Nummelan parantola pyöri aluksi yksityisellä rahoituksella. Se tarkoitti sitä, että Nurmijärvelle hakeutuivat hoitoon lähinnä hyvätuloiset potilaat.
Parantolan päärakennus oli tarkoitettu vain varakkaille ruotsinkielisille ja ulkomaalaisille, mutta valtiovallan painostuksesta myös suomenkielisille pykättiin alueelle oma asuinrakennuksensa. Se oli tietysti tehty puusta ja huomattavasti päärakennusta vaatimattomampi. Enimmillään hoidokkien määrä kävi noin 200 potilaassa.
Vaikka kotimainen luokkayhteiskunta näkyi myös Röykässä, tuberkuloosi turmeli potilaiden keuhkoja tasa-arvoisesti. 1930-luvulla yksi suomalainen kuoli jokaista tuntia kohden tuberkuloosiin.
Röykässä hoidokkeja parannettiin makuuttamalla heitä pakkasellakin avoparvekkeilla sijainneissa makuuhalleissa. Kai hoidosta jotain hyötyäkin oli. Ellei muuta, niin ainakin sairailla oli yhteisönsä.
Tuberkuloosin parannuskeinot kehittyivät toisen maailmansodan jälkeen. Lääkkeiden annosteluun ei enää tarvittu kookkaita korpisairaaloita.
Sairautta ei ehkä voitettu, mutta ainakin se nujerrettiin. Väkeä vuosiakymmeniä niittäneestä tappajasta oli viimeistään 1970-luvulla tullut korkeintaan kesyyntynyt kiusa.
Vuonna 1958 Nummelan parantola myytiin Helsingin kaupungille, joka muokkasi keuhkotautiparantolasta psykiatrisen sairaalan. Röykän B-mielisairaalassa hoidettiin ilmeisesti ainakin dementoituneita vanhuksia.
Helsinki lakkautti sairaalatoiminnan Röykässä vuonna 1997. Säästöjä oli helppoa hakea korpisairaaloista, joiden lämmityskin nielaisi melkoisen osan kaupungin terveydenhuollon budjetista. Rakennukset olivat epäilemättä epäkäytännöllisiä ja remonttien tarpeessa.
Vaikka sairaalatoiminta Röykässä päättyi 1990-luvulla, jugendlinnasta muodostui Helsingin kaupungin budjetille melkoinen riippakivi. Rakennusta oli lämmitettävä, vartioitava ja hoidettava. Pelkkä tyhjän rakennuksen ylläpito maksoi kaupungille vuodessa 200 000 euroa.
Röykkään puuhattiin sairaalakäytön päättymisen jälkeen lukuisia hankkeita, joista kaikki kariutuivat rahoitusvaikeuksiin.
Aaveet saivat vaeltaa kivilinnan käytävillä vielä tovin. Kukaan ei halunnut kookasta ja kulukasta sairaalarakennusta ristikseen.
Kävin kuvaamassa Röykässä ensimmäisen kerran vuonna 2009. Sairaala oli silloin ollut tyhjänä mutta ei hylättynä vuosikymmenen ajan. Kaupunki hassasi rahojaan tyhjien ja tuottamattomien tilojen ylläpitoon. Esimerkiksi pihamaa oli varsin siisti ja nurmikko leikattu.
Käyttämättömyydestä kertoivat hajotetut ikkunat, jotka olivat paksujen vanerilevyjen peitossa. Sisäkuvien ottamiseen ei ollut mahdollisuutta, vaikka pudottauduin ikkunasta hetkeksi päärakennuksen alla mutkitelleeseen kellarikerrokseen. Se oli näyttävä näky mukalakivilattioineen, mutta ylempiin kerroksiin ei ollut alakautta asiaa.
Röykän sairaalaan syttyivät tilapäisesti valot vuonna 2015, jolloin rakennusta käytettiin lyhytaikaisesti turvapaikanhakijoiden majapaikkana.
Vuonna 2022 entisen parantolarakennuksen tilat herättivät yllättävää kiinnostusta useammalta taholta. Rakennuksesta käytiin kiivas tarjouskamppailu.
Aluksi Röykkään oli tarkoituksena perustaa kansallista pakanaperinnettä vaaliva Suomen Noitaopisto. Sen kursseilla harjoitellaan muun muassa loitsuja ja sanamagiaa, kerrataan kuuoppia ja opitaan luutulkintaa. Hankkeen puolesta lyötiin noitarumpua niin ahkerasti, että tilojen opistokäytöstä solmittiin jo aiesopimus.
Noitaopistosuunnitelman tielle tuli kuitenkin kalsarikäräjistäänkin tunnettu näyttelijä Jasper Pääkkönen.
Pääkkösen liikemiesporukka osti Röykän noitien ja pakanoiden edestä. Suuren rahan ryhmän alkuperäisaikomuksena oli kehittää tiloihin viihde-, juhla- ja majoituspalveluita. Kauppahinnaksi vasaroitiin 1,5 miljoonaa euroa.
Keväällä 2023 sairaalan vanhassa päärakennuksessa aukesi Forenomin halpahostelli. Noitaopisto aloitti lukukautensa etäopetuksessa.
Röykän aaveiden kohtalo on arvoitus.
Pidätkö sivustosta? Pidä siitä Facebookissa.
Seuraa uusimpia löytöretkiä hylättyihin rakennuksiin eri puolilla Suomea.
Katso myös muita hylättyjä sairaalakohteita ja paikkoja Suomesta.