Lopettanut toimintansa 2002, vierailtu 2009 ja 2010, otettu kokonaan uudelleen käyttöön
Tampere on tekstiilikaupunki, jonka menestys kudottiin pellavalla ja puuvillalla. Kaupungin suurimpiin yrityksiin kuuluivat vuosikymmenten ajan Suomen Trikoo, Tampella ja Finlayson. Kaikkia kolmea tehdasta yhdistää se, että niiden ympärille kehittyi kukoistava pienoiskaupunki.
Ikuisiksi kuvitellut tehtaat eivät olleet ikuisia. Kaikkien kolmen tekstiilijätin, Tampellan, Finlaysonin ja Suomen Trikoon, toiminta päättyi Tampereella 1990-luvun ja 2000-luvun alkuvuosien välillä. Kaikkien kolmen tehtaan tiiliseinät ovat edelleen enimmäkseen olemassa, mutta rakennusten käyttötarkoitus on toinen.
Pyynikin rannoilla valmistettiin trikootuotteita jo 1800-luvun puolella. Suomen Trikoon toiminnan pani kuitenkin 1900-luvun alkuvuosina käyntiin Alfred Kordelin, Suomen rikkain mies, joka pääsi noin kymmentä vuotta myöhemmin hengestään sisällissotaa ennakoineessa Mommilan kahakassa.
Enkelisijoittaja Kordelin jättäytyi piakkoin yhtiön ulkopuolelle, mutta firman kasvu oli jo tönäisty vauhtiin.
Suomen Trikoo hamusi lisämarkkinoita, napsi kilpailijoitaan ja laajensi tuoteportfoliotaan. 1920-luvun lopulla myyntiin tuotiin ehkä yrityksen tunnetuin merkki Atlas. Pyynikin rannalla valmistettiin kauppoihin muun muassa neuleita, hiihtopukuja ja alusasuja.
1930-luvulla yritys työllisti jo yli 3 000 työntekijää, ja se oli noussut Tampereen suurimpien joukkoon.
Suomen Trikoon menestys jatkui sotien jälkeen. Tuli hittisukkahousuja, housuinnovaatioita, miesten Petteri-kalsareita ja naisten Päivikki-pöksyjä. Atlas-alushousuihin patentoitiin tuplasepalus.
Vuonna 1953 Onkiniemeen nousi tehdasrakennus, joka tuotti maailmalle sukkia. Myöhemmin sen viereen rakennettiin Särkänniemen huvipuisto.
Yhtiön työntekijät laskettiin edelleen tuhansissa, vaikka automatisoituminen koetteli ja lopetti joitakin työnkuvia. Trikooimperiumi kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi.
Suomen Trikoo selvisi 1990-luvun lamasta, mutta ei uhrauksetta. Yhtiö joutui supistamaan työntekijämääräänsä merkittävästi.
Myös Pyynikin tehdas alkoi hiljalleen hiljetä, ja vuonna 1997 Suomen Trikoo lakkasi yritysostojen myötä nimenä olemasta.
Viittä vuotta myöhemmin tehdastoiminta Pyynikillä päättyi kokonaan, kun Nanso osti Suomen Trikoon jäljelle jääneet osakkeet. Samalla 80 ihmiseltä katosi työpaikka. Määrää voi pitää kuitenkin pienenä, sillä Trikoo työllisti vielä vuonna 1991 miltei 2 000 ihmistä.
Suomen Trikoon rakennuksia Pyynikillä ei milloinkaan varsinaisesti hylätty. Kun tehdastoiminta päättyi, pienyrittäjät valtasivat trikootehtaan neliöt.
Silti joka sopelle ei löydetty heti käyttöä. Esimerkiksi Veikko Kallion piirtämä voimalaitos jäi vaille selkeää tarkoitusta.
Pian tekstiilitehtailun päättymisen jälkeen arkkitehdit ja kiinteistöhait alkoivat visioida tiloihin ökyluokan asuinrakentamista. Kun kävin alueella löytöretkeilemässä vuonna 2008, tehtaiden tekeminen kodeiksi oli jo käynnistynyt.
Keskityin vuoden 2009 vierailullani kuvauksissa enimmäkseen alueen ainoaan selkeästi vajaakäyttöiseen rakennukseen eli voima-asemaan.
1950- ja 1960-luvuilla valmistuneessa voimalaitosrakennuksessa riitti nähtävää. Keskellä korkeiden pysty-ikkunoiden valaisemaa konesalia lepäsi STAL:n höyryturbiini.
En ymmärrä tekniikasta paljoakaan, mutta sukellusvenettä muistuttava vihreä laite mittareineen on upea ilmestys. Kopin seinällä killunut nakukalenteri oli päivätty vuoteen 1996, mutta tiloista löytyi myös tuoreempia elonmerkkejä. Sähkökin toimi.
Tein alueelle uuden reissun noin yhdeksää kuukautta myöhemmin. Siinä ajassa vihreä sukellusvene oli kuljetettu konesalista pois ja jäljellä olivat oikeastaan enää pelkät seinät. Niiden sisään rakennettiin koteja.
Voimalaitoksen 26 loft-asuntoa valmistuivat vuonna 2016. Yksi niistä on tätä kirjoitettaessa myynnissä Etuovi-kiinteistöpalvelussa, ja siitä pyydetään 624 000 euroa. Upean kodin kuvaillaan ilmoituksessa olevan kuin ”sisustuslehtien sivuilta”.
En usko, että asunnon seinälle ripustetaan Raton tissikalenteria.
Toinen vierailu vuonna 2010:
Pidätkö sivustosta? Pidä siitä Facebookissa.
Seuraa uusimpia löytöretkiä hylättyihin rakennuksiin eri puolilla Suomea.
Katso myös muut hylätyt suuren teollisuuden kohteet ja paikat Suomesta.