Hylätty myllynä 1992, vierailtu 2009

”Labor on ainoa junasta näkyvä vanha nimi suomalaisin kirjaimin”, Helsingin Sanomissa kynäiltiin vuonna 1955.
Lehti oli päässyt ohjatulle kiertoajelulle Neuvostoliiton vuokra-alueelle Porkkalaan. Sen sisään oli jäänyt myös Laborin myllyrakennus Jorvaksessa.
Betonirapattu pömpeli on totisesti helppo huomata vaikkapa junan ikkunasta, sillä se sijaitsee aivan rautatien vieressä.

Jorvaksen myllyn historia on dokumentoitu hyvin, sillä rakennuksesta valmistui kymmenkunta vuotta sitten Aalto-yliopiston tekniikan opinnäytetyö.
Myllyn rakennutti hankolainen keksitehtailija H.A. Elfving, joka kaipasi tuotteisiinsa vehnäjauhoja. Sopiva myllynpaikka löytyi Helsingin ja Hangon väliseltä radanpätkältä Jorvaksesta.
Sijainti Kirkkonummella sopi keksitehtailija Elfvingille mainiosti, sillä hän harjoitti samassa kylässä sijaitsevalla Dannebrogin huvilatilalla puutarhanhoitoa. Huvia ja hyötyä!
Kymmenkunta vuotta myöhemmin Jorvaksen mylly siirtyi Elfvingin hallusta maanviljelijöiden keskusosuuskunta Laborille.
Jo tällöin mylly oli kylän keskipiste, jonka ympärille oli kasvanut kokonainen yhteisö. Rakennuksessa majaili palokunta, minkä lisäksi siellä tuotettiin sähköä koko kylän käyttöön. Toki tiloissa tehtiin perinteisempää mylläämistäkin. Työntekijämäärä kipusi enimmillään seitsemäänkymmeneen.
Toisen maailmansodan jälkeen Jorvas jäi vehnämyllyineen osaksi Neuvostoliittoa. Kun vuokra-aika päättyi vuonna 1956, myös Laborin myllytoiminta pyörähti uudestaan käyntiin. 1960-luvulla rakennusta laajennettiin, ja seuraavan vuosikymmenen vaihteessa perinteinen maanviljelijäosuuskunta liitettiin osaksi Hankkijaa.
Värit vaihtuivat myös Jorvaksessa. Hankkija meni konkurssiin vuonna 1992, jolloin myös myllytoiminta Kirkkonummella päättyi.



Vanhoja valokuvia Jorvaksen myllystä, joista rakennuksen muutos hahmottuu hyvin. Kuvat Inger Jakobsén & Hjördis Nyman
Kävin kuvaamassa Jorvaksessa kesällä 2009. Tuoreempien kuvien perusteella vain vähän vaikuttaa muuttuneen – betonirapattu mylly on edelleenkin paikallaan radanvarressa.
Rakennus on suojeltu, ja se aiotaan kunnostaa ”alueen maamerkiksi” – mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.
Juna kulkee edelleen myllyn ohi. Labor-teksti erottuu yhä sen ikkunasta.
Pidätkö sivustosta? Pidä siitä Facebookissa.
Seuraa uusimpia löytöretkiä hylättyihin rakennuksiin eri puolilla Suomea.
Katso myös muut hylätyt myllyt ja paikat Suomesta.















