Jäänyt tyhjilleen 2000-luvulla, vierailtu 2008, purettu 2016
Inhoatko suomalaista elementtirakentamista? Silloin saatat nauttia elementtilevytehtaan alennustilasta.
Seinälevy sai kuitenkin alkunsa hyvissä ajoin ennen elementtitalojen kulta-aikaa. Uno Pikarla oli kehittänyt uudenlaisen, kustannustehokkaan ulkoseinän, jota valmistamaan hän perusti tehtaan Turkuun.
Sitten Seinälevyn historia hämärtyy. Elementtiteollisuus ei ole totisesti parhaiten dokumentoitu tai mediaseksikkäin yrittämisen muoto.
1990-luvun laman jälkiselvittelyissä Seinälevy kytkeytyi turkulaisen rakennusliikkeen, Ruolan, taloussotkuihin, joita setvittiin oikeudessa asti. Jossakin vaiheessa firma oli grynderikuninkaan Rauno Puolimatkan omistuksessa.
”Seinälevy Oy:n liikevaihto oli 41 miljoonaa markkaa ja sen tulos oli epätyydyttävä”, vuoden 1998 NCC Puolimatkan vuosikertomuksessa todetaan. Saman dokumentin mukaan yksi yrityksen tehtaista oli hiljattain ajettu alas.
Myöhemmin Seinälevy siirtyi uusiin käsiin. Sen käyntikortiksi tulivat väestönsuojat.
Niitä yritys oli tehnyt aiemminkin, mutta sittemmin siitä oli kasvanut alallaan Suomen johtava peluri. Vuoteen 2004 mennessä turkulaiset olivat tehneet jo yli 2 000 väestönsuojaa.
Elementit valettiin Turun Sanomien artikkelin mukaan hallissa ja rahdattiin rekalla rakennustyömaalle. Suoja valmistui parhaillaan jopa päivässä.
Suuret markkinat olisivat silti Japanissa, jutussa harmiteltiin. Siellä Pohjois-Korean ohjuskokeet olivat saaneet ihmiset himoamaan väestönsuojia.
Yhtiö ei ilmeisesti laajentunut kaukoitään. Kauppalehden yritystietojen mukaan konkurssi koitti pian artikkelin julkaisemisen jälkeen. Tehdaskompleksi Turun Itäharjussa putosi kaupungin käsiin.
Virkamiehet totesivat elementtitönöt purkukuntoisiksi. Lopullisesti ne lanattiin maan tasalle vasta vuonna 2016.
Betonibrutalismin ystävänä oli harmillista nähdä elementtitehtaan tyhjät hallit.
Kovin paljoa nähtävää kohteessa ei ollut, sillä tehdassalit olivat koneista ja laitteista tyhjiä. Tilan korkeus kertoi kuitenkin siitä, että hallissa oli takavuosina pyöritelty isojakin elementtejä.
Autiuttaan kumisi myös Seinälevyn laaja toimisto- ja suunnittelusiipi.
Vaikka kohde oli helppokulkuinen ja avaratilainen, onnistuin astelemaan tehtaan toimiston puolella suoraan lattiasta törröttäneeseen naulaan. Jalassani ei ollut tietenkään turvakenkiä tai edes kunnollisia vaellussappaita, vaan hylättyjen rakennusten kollaamiseen mahdollisimman heikosti soveltuvat muovikengät.
Niistä naula humahti läpi iloisesti ja syvälle. Kyseessä on seikkailijaurani hurjin loukkaantuminen, josta selvittiin yhdellä lääkärikäynnillä.
Pidätkö sivustosta? Pidä siitä Facebookissa.
Seuraa uusimpia löytöretkiä hylättyihin rakennuksiin eri puolilla Suomea.
Katso myös muut hylätyt pienemmän teollisuuden kohteet ja paikat Suomesta.