Suljettu 1994, vierailtu 2009, räjäytetty 2012
Matti Nykäsen matka suuruuteen käynnistyi toden teolla Holmenkollenilla vuonna 1982. 18-vuotias Matti toi Suomeen suurmäen MM-kultaa.
Suomalaiset televisiokatsojat eivät nähneet maineteoista mitään. Sumu oli niin sankka, että Nykäsen mestaruuden sinetöineestä hyppysuorituksista erottuivat lähinnä tuuletukset.
Vain viikkoa Holmenkollenin MM-kilpailujen jälkeen Nykänen saapui Hyvinkäälle hyppäämään Tahkon kansallisiin laskiaiskilpailuihin.
”Miltei jokainen kynnelle kykenevä kaupunkilainen eli mukana Hyvinkään Sveitsin mäkikilpailussa”, seuraavan päivän Iltalehdessä tunnelmoitiin.
”Ujosti hymyillyt” Nykänen oli Sveitsin illan itseoikeutettu tähti, mutta kilpailussa hän jäi yhdeksänneksi. Ykköseksi ylsi saman vuoden mäkihypyn maailmancupissa 63. sijalle sijoittunut Harry Nakari.
Artikkelin perusteella Matti kärsi keskittymisrauhan puutteesta, minkä lisäksi Hyvinkään mäki oli hänelle liian pieni. Nykäsen molemmat hypyt kantoivat 53,5 metriä.
Vaisusta lopputuloksesta loppunuotti on positiivinen. Toimittaja uskoo, että päättäväisyydellään Matti Nykänen tulee yltämään ”vielä moniin saavutuksiin”.
Hyvinkään Sveitsi on suomalaista mäkihyppyhistoriaa pienoiskoossa. Korskealle paikalle rakennettiin ensimmäinen hyppymäki jo vuonna 1930.
Elettiin suomalaisen hyppyrimäkirakentamisen kiivaimpia vuosia, ja puisia torneja nousi joka nyppylälle. Saman vuosikymmenen puolivälissä niiden määrä oli kohonnut jo 150 mäen paikkeille.
Hyvinkäälläkin kuroteltiin korkeuksiin. Kookkaampi hirsimäki Sveitsiin rakennettiin jo vuonna 1935. Paikallista urheiluhistoriaa taltioivan sivuston mukaan 12-vuotias Aatos Elo hyppäsi Hyvinkään uuden mäen ensimmäisen hypyn, joka kantoi 22 metriä.
Seuraavana vuonna Hyvinkää ja Sveitsi isännöivät hiihdon SM-kilpailuja. Kilvoittelu kansallisista kuninkuuksista houkutteli parituhatta katsojaa parinkymmenen asteen paukkupakkaseen.
SM-yllätyskultaa juhli Paavo Vierto. Viisi vuotta miehemmin hän kaatui SS-uniformussa Ukrainassa. Vierrosta oli määrä tulla myöhemmin natsi-Saksan mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja.
Sota katkaisi mäkiharrastuksen myös Hyvinkäällä. Hyppymäestä tuli ilmatorjunnan tähystyspaikka.
Ylemmissä kuvissa esiintyvä Hyvinkään 60-metrinen hyppyrimäki valmistui viimeiseen muotoonsa 1954. Vanha mäki tehtiin aiemman päälle ja ilmeisesti sen rakenteita hyödyntäen. Ratkaisu oli kehno, sillä kahta aikakautta yhdistellyttä hirsimäkeä oli huollettava jatkuvasti.
Sveitsin uudet mäkiolosuhteet palkittiin kuitenkin SM-isännyydellä. Mäkihypyn silloisesta suosiosta kertoo, että Eino Kirjosen voittamaa kilpailua seurasi peräti 14 000 katsojan suuruinen yleisömeri.
Kirjosen toisen kierroksen hypyllä puhkaistiin niukasti 50 metrin raja. Mäkiennätyksen Sveitissä teki kuitenkin ammatikseen sorarekkaa ajanut paikallinen mäkisuuruus Jarmo Suni vuonna 1979. Hänen ennätyshyppynsä kantoi 62 metriä.
Sunin lukemiin ei yltänyt hyvinkääläinen motocross-mies Pentti Kalteva. Nuorempana mäkihyppyä harrastanut Kalteva ponkaisi 250-kuutioisella Husqvarnallaan Sveitsin mäestä 18,5 metrin mittaisen ilmalennon.
Matti Nykäsen kansainvälinen ammattilaisura päättyi helmikuussa 1991 Italiassa, jolloin hän sijoittui MM-kilpailujen suurmäessä 50. sijalle. Seuraavana vuonna Nykänen teki ensiesiintymisensä levylaulajana albumilla Yllätysten yö.
Lopunaikoja elettiin myös Hyvinkään Sveitsissä.
Joidenkin lähteiden mukaan viimeiset kilpailut Hyvinkäällä järjestettiin 1980-luvun lopulla, kun taas toisten tietojen mukaan mäestä hypättiin vielä 1990-luvun puolivälissä.
Todennäköisesti 1930- ja 1950-lukua yhdistelleen hirsitornin rakenteet veteleivät jo tässä vaiheessa viimeisiään. Jos ongelmia oli ollut jo aikaisemmin, millaisessa kunnossa rakenteet mahtoivat olla 40 vuotta mäen valmistumisen jälkeen?
Eräässä lehtiartikkelissa viitataan myös siihen, että paikalle perustettu luonnonsuojelualue olisi estänyt kilpailutoiminnan. Tieto jää vahvistamattomaksi.
Oma lukunsa on Pertti ”Spede” Pasasen Spede-linko, katapulttimainen hökötys, jonka piti mullistaa mäkihyppy ja tehdä kalliit hyppytornit tarpeettomiksi. Sellainen asennettiin Hyvinkään Sveitsiin 1970-luvun lopulla.
Spede-linko purettiin, koska sille ei löytynyt käyttöä.
Hieman pidempään säilyi Sveitsin hirsinen mäkihyppytorni. Porin prikaatin pioneerijoukot panostivat sen palasiksi vuonna 2012.
Kun lähtee lentoon hyppyrin nokalta
saa olla hetken rauhassa ilmassa
kotkan lailla saa liidellä ihminen
Vain mäkimies voi tietää sen
Pidätkö sivustosta? Pidä siitä Facebookissa.
Seuraa uusimpia löytöretkiä hylättyihin rakennuksiin eri puolilla Suomea.
Katso myös muut hylätyt viihteen ja vapaa-ajan kohteet sekä paikat Suomesta.