Kohde: Pohjolankadun vastaanottokeskus / Poliisin kurssikeskus, Tampere
Toiminta: Alun perin Haarlan paperitehdas, tämän jälkeen poliisien koulutuskeskus ja viimeisenä vastaanottokeskus
Sijainti: Pohjolankatu 25, Tampere
Tila: Toiminta päättynyt 2007, vierailtu 2009, laajennusosa purettu

Kun Tampereen Tammelaan haluttiin perustaa 1990-luvun alkuvuosina vastaanottokeskus, alueen asukkaat toimivat yksimielisesti: jarruttaen.
Asukastilaisuudessa tunteet loimusivat kuumina. Tilaisuuden vetäjä paimensi keskustelijoita asiallisuuteen.
”Nehän täyttää koko kadun, kun tämä on niin pieni paikkakin”, erään vanhemman rouvan kerrotaan kommentoineen (tässä kohtaa lienee perusteltua täsmentää, että Tammela oli ja on Tampereen tiheimmin asutettua kantakaupunkia).
Vastahanka ei johtanut toivottuun lopputulokseen. Vastaanottokeskus perustettiin soraäänistä huolimatta.

Ennen vastaanottokeskusaikaa rakennus Pohjolankatu 25:ssä tunnettiin aivan toisenlaisesta toiminnasta.
Vaikka omistusasuminen Tammelassa maksaa tätä nykyä 4 000 euroa per neliömetri, alueen juuret ovat muun Tampereen tavoin vähemmän keskiluokkaiset.
Myöhempien aikojen vastaanottokeskus oli alkuperältään teollinen tuotantolaitos.
Rafael Haarlan paperitehdas yhdistyy monien mielessä Särkänniemen kupeeseen Santalahteen, mutta teollisuuden mahtimiehen ja kiivaan fasistin paperivaltakunta ulottui kaupungin toiselle laidalle saakka.
Haarla-yhtymä rakennutti Pohjolankadun kortteliin funktionalismia huokuneen tehtaan, joka valmistui jatkosodan keskelle.
Tehtaassa tehtiin paperisia kirjekuoria. Niitä tarvittiin, kun kenttäposti sinkoili ympäri Suomea.
Ajatus menee arvailun puolelle, mutta ehkäpä tehtaan linjastoilla tuotettiin esimerkiksi tällaisia Mottisalkku-kuoria rintaman kynäniekoille. Kuorien lisäksi kätevään pakettiin oli pakattu kirjoitusarkkeja.


Tehdaskäytössä rakennus (tai pikemminkin rakennusrykelmä) toimi lopulta vain noin kolmenkymmenen vuoden ajan.
1970-luvun alkuvuosina Haarlan velkainen paperitehdas veteli jo viimeisiään. Rakennusta oli laajennettu moneen kertaan ja suuntaan. Kylkeen oli valmistunut laakea laajennuslaatikko.
Paperinvalmistus vaihtui poliisien koulimiseen vuonna 1974. Seurasi toinen elämä Poliisin kurssikeskuksena.
Kurssimuotoisessa opinahjossa koulutettiin poliisikokelaat ja hankittiin oppi miehistövirkoihin. Kaikki konstaapelit koulutettiin Tampereella, vaikka varsinainen poliisiopisto sijaitsi Espoossa pitkälle 1980-luvulle asti.
Koulun penkkiä kulutettiin kuukausia, ei vuosia. Kokelaskoulutus hoitui alle puolessa vuodessa. Vaativaan virkaan Pohjolankadun tiloissa pätevöityi muun muassa myöhemmin Vuoden poliisiksi asti ansioitunut Jari Aarnio.

Vuonna 1993 poliisikoulu muutti Hervantaan. Siellä tilat ovat varmaankin toisenlaiset kuin entisessä paperitehtaassa keskellä kaupunkia.
Ja kuten todettua, rakennus ei jäänyt tyhjilleen. Siitä tuli paikallisesta vastustuksesta huolimatta vastaanottokeskus.
Pohjolankadulle miljoonaremontoitiin 124-paikkainen talo, jossa oli väliaikaisesti punkka jopa kahdellesadalle.
Tilat taipuivat uuteen tarkoitukseensa vaivalloisesti. Vanha paperitehdas ei ollut paranneltunakaan otollisin paikka ihmisten majoittamiseen.
Siitä huolimatta monen Suomeen-tulijan ensikosketus uuteen kotimaahan Pohjolassa otettiin Pohjolankadulla.
”Paikka on tarkoitettu lyhyeen viipymiseen. Tosin pisimpään asioittensa käsittelyä odottanut asuu keskuksen suojissa neljättä vuotta”, Helsingin Sanomien reportaasissa luonnehdittiin vuonna 1995.

Väliaikaiseksi oli tarkoitettu myös Tampereen vastaanottokeskus Tammelassa. Tilapäisyys venyi lopulta 13 vuoden mittaan, sillä paikka lakkautettiin vuoden 2007 lopulla.
Rakennuskokonaisuus jäi vajaakäytölle. Vastaanottokeskuksen tiloissa oli ollut läpi vuosien muutakin toimintaa, ja vanhin funkkisosa pysyi elävänä myös myöhemmin.
60-luvun laatikkosiipi hiljeni kokonaan, minkä myötä se muuttui silmissäni kiinnostavaksi. Vierailin tiloissa kesällä 2009.
Hämärässä vaati arvailua, millaista tarkoitusta huoneet olivat palvelleet. Parhaiten se kävi ilmi seinältä, johon olivat kirjoittaneet nimensä muun muassa Diyar, Natalia, Mariam ja Danjo.
Alkuperäiseksi paperitehtaaksi tiloja ei olisi osannut arvata. Ilmeisesti laajennussiivessä oli sijainnut lähinnä vastaanottokeskuksen yleisiä tiloja.
Katkaisimet olivat yhä valaistuja ja sähköt toiminnassa. Käytävät peitti ohut pölyharso.
Tyhjillään olo vaikutti välivaiheelta, valmistautumiselta tulevaan ja tulevaisuuden tulijoihin.

Pohjolankadun vastaanottokeskuksen laajennussiipi ei saanut neljättä elämää. Laatikkojatke purettiin 2010-luvun puolivälin paikkeilla.
Funkkistehtaan kuori otettiin puolestaan hyötykäyttöön.
Tiilirunkoisten ja pinnaltaan rapattujen seinien sisään valmistui senioriasuntoja, jotka eivät herättäneet alueen asukkaissa vastustusta.
Kuvaa klikkaamalla pääset otosgalleriaan.
Pidätkö sivustosta? Pidä siitä Facebookissa.
Seuraa uusimpia löytöretkiä hylättyihin rakennuksiin eri puolilla Suomea.
Aiheeseen liittyvät aikamatkat
Pyynikin uimahalli / Tampere
Tampereen maamerkkeihin lukeutuva uimahalli hetkellisesti tyhjillään.
Postipankin maksupalvelukeskus – Tampere
Maailmanlopun virastotalo. Ei sisäkuvia.
Laitospesula Oy / Tampere
Yllättävän kiinnostava teollinen pesupaikka.
Suomen Trikoo / Pyynikin trikootehdas / Tampere
Tamperelaista teollisuushistoriaa, vaikuttava voimalaitos.






























